Pekingin MM-kisoihin on vielä aikaa. On kuitenkin aika pohtia ykköslajimme, eli keihäänheiton ennakkoasetelmia. Suomen mitalitoiveet nojaavat oikeastaan keihäänheiton varassa. Muissa lajeissa kehitystä tapahtuu vuosittain, mutta terävimpään kärkeen ei ennakolta ole vielä asiaa. Olen tästä toki mieluusti väärässä...

Suomen keihäskolmikon muodostaa vuoden 2007 maailmanmestari Tero Pitkämäki, viime vuoden EM-kultamitalisti Antti Ruuskanen ja Helsingin 2012 EM-pronssimitalisti Ari Mannio, joka korvaa loukkaantumisesta kuntoutuvan Teemu Wirkkalan. Pitkämäki ja Ruuskanen ovat varmoja mitalikandidaatteja, mutta Mannion heitto on heinäkuussa ollut hukassa, mutta kaiken onnistuessa voi hänkin  taistella mitaleista.

Tämä kausi on ollut ennen kaikkea tasainen ja kovatasoinen. Kauden toiseksi parhaan heiton on heittänyt Lontoon olympiavoittaja Keshorn Walcott, jonka heitti Lausannen Timanttiliigassa 90,16 metriä. Kauden kärkitulos syntyi Julius Yegon heittäessä Birminghamin Timanttiliigan osakilpailussa 91,59 metriä. Edellisestä 90 metrin heitosta oli aikaa 4 vuotta, jolloin Andreas Thorkildsen heitti Byrjeklossa 90,61 metriä.

Keihään finaali tulee olemaan todellinen jännitysnäytelmä. Jokainen urheilija tavoittelee olevansa kauden parhaassa iskussa, kun kilpailun ensimmäinen heittokierros alkaa. Todennäköisesti — toivottavasti — voittotulos on alkaa numerolla 9. Se kruunaisisi tämän kauden sen ansaitsemallaan tavalla.

Suomalaisilla on täydet mahdollisuudet mestaruuteen. Tero Pitkämäen olemus on kertonut kaiken olevan aikataulussaan. Loukkaantumisilta on vältytty, ja tällä kaudella 90 metrin raja on ollut lähellä rikkoutua, tuulistakaan ei ole ollut apua. Kun onnistuneeseen heittoon lisätään edes pieni tuulen apu, niin Pitkämäen oma ennätyskin menee uusiksi.

Antti Ruuskanen on myös suosikki. Viime viikonlopun Kalevan kisoissa syntynyt, kauan tavoiteltu Pielaveden ennätys motivoi matkalla MM-kisoihin. Samalla Ruuskasen oma ennätyskin meni uusiksi. Keihään lähtöasento on kauden aikana ollut ongelma, mutta kaiken loksahtaessa kohdilleen keppi voi lentää vaikka kuinka pitkälle.

Ari Mannio voidaan luetella haastajaksi. Vaikka heitto on ollut kadoksissa, niin pohjalla on kuitenkin kesäkuun New Yorkin Timanttiliigan kakkossija ja kauden paras kiskaisu on Raaseporissa heitetty 86,82 metriä. Hyvä heitto on olemassa, mutta se pitää saada esiin. Vielä on aikaa. Parhaimmillaan Mannio voi osallistua mitalitaistoon.

Pitkämäen ja Ruuskasen ohella ykkössuosikkeja ovat Yego, Walcott ja Vitezlav Vesely. Vesely pitää parhaillaan kilpailutaukoa, eikä heitä ennen Pekingin MM-kisojen karsintaa. Hän haluaa keskittyä täysillä harjoitteluun. Ja ennen kisoja ei kilpailla Timanttiliigan osakilpailuitakaan, joten tsekkiläisheittäjällä ei oikeastaan ole pakkoa heitää, sillä Timanttiliigassa hän taistelee sarjan voitosta.

Odotukset ovat korkealla. Mitali on selkeä tavoite. Toivottavasti kilpailun jälkeen voin suunnata mitalikahvien keittoon. Edellisestä Pitkämäen mestaruudestahan on jo kahdeksan vuotta aikaa...